Kirjoittanut Jennifer Hoffman ( www.urielheals.com)
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine
AIKUISTEN INDIGO- JA KRISTALLIENERGIA
Tuntuuko sinusta, ettet sovi yhteiskuntaan, että sinulla on vaikeuksia noudattaa sääntöjä ja määräyksiä, joiden kanssa toisilla ei näytä olevan mitään ongelmia, tai et vain yleisesti ottaen voi sietää elämää? Tuntuuko sinusta siltä, ette joku unohti antaa sinulle elämän ohjesäännöt ja kompastelet eteenpäin, kun toiset näyttävät pärjäävän aivan hyvin ja tietävän, mitä tehdä? Onko elämä vain liikaa sinulle ja huomaat tuntevasi olosi mukavammaksi yksin kuin toisten kanssa? Ja oletko hyvin intuitiivinen, pystyt näkemään auroja ja henkiä ja näet myös näkyjä? Ei, et ole kummallinen tai hullu, mutta kannat kylläkin indigo- ja kristallienergiaa ja siksi elämä vaikuttaa niin kummalliselta ja usein vaikealta etkä pysty sopeutumaan joukkoon, vaikka miten kovasti yrittäisit.
Kun indigo- ja kristallilapset, jotka kantavat tämän energian puhtaimpia muotoja, ovat ihmiskunnan uusimpia sukupolvia, heitä edelsi sukupolvi, joka syntyi 1950- ja 1960-luvuilla ja joka ilmensi vaihtelevan määrän tätä energiaa. Nämä olivat 60-luvun lopun ja 70-luvun lopun kapinallisia, myös "kukkaislapset" olivat varhaisia indigoja. He tunsivat olonsa epämukavaksi vallitsevassa tilanteessa ja tekivät, mitä indigot tekevät, eli kapinoivat. Kuunnelkaa tuon ajan musiikkia, erityisesti sitä, joka protestoi Vietnamin sotaa, ja voitte kuulla kapinan, "kutsun aseisiin", vetoomuksen heräämiseen. Kristallienergiaa kantaneet olivat varhaisia henkisiä opettajia, niitä jotka alkoivat kirjoittaa ja opettaa henkisistä aiheista paljon ennen sen tulemista valtavirraksi. He saivat aikaan henkisen liikkeen, jonka suosio kasvaa jatkuvasti.
Varhaisen indigo- ja kristallienergian tärkein rooli oli luoda perusta tulevalle sukupolvelle ja tulla vanhemmiksi, jotka ymmärtäisivät ja tukisivat tätä energiaa. On erittäin tärkeää, että indigo- ja kristallilapsilla on vanhemmat, jotka ovat myötätuntoisia heidän tarpeilleen, jotka voivat tuntea empatiaa heidän vaikeuksiaan kohtaan, jotka pystyvät jakamaan heidän inhonsa vallitsevia sosiaalisia toimintamalleja kohtaan ja jotka voivat antaa sen henkisen perustan, jota he tarvitsevat, erityisesti kristallilapset. Kristallilapset tarvitsevat myös uuden kouluttajien sukupolven, joka voi tukea heidän tarvettaan pehmeämmästä ja vähemmän dogmaattisesta koulutusjärjestelmästä.
Monilla tämän päivän indigo- ja kristallilapsilla on vanhemmat, jotka kantavat tuota energiaa eikä se ole mikään sattuma. Jos olet indigo- tai kristallilapsen vanhempi tai joku, joka työskentelee tämän energian kanssa, olet hyvin tietoinen sen dynamiikasta, koska kannat tuota energiaa itsekin. Ole siis tietoinen siitä, että kyvyttömyydellesi sopeutua yhteiskuntaan tai ulkopuolisuuden tunteellesi on syynsä. Näin nämä lapset usein tuntevat. Käytä tietoa, jota olet saavuttanut omien kokemustesi kautta tehdäksesi heille helpommaksi ymmärtää itseään ja tehdä sitä työtä, mitä he tulivat tekemään. Ole rakastava ja tukeva ja työskentele heidän kanssaan helpottaaksesi heidän siirtymäänsä ja auttaaksesi heitä ymmärtämään ja kehittämään lahjojaan ja taitojaan.
Se että ymmärrät aikuisena indigona tai kristallina, miksi tunnet, niin kuin tunnet, auttaa myös sinua löytämään oman paikkasi yhteiskunnassa, luomaan itsellesi paikan, jossa tunnet olosi mukavaksi ja pystyt kehittämään ja käyttämään omia ainutlaatuisia lahjojasi ja näin autat näitä erityisiä energioita luomaan uuden sosiaalisen toimintamallin, jossa uudenlaiset lapset tulevat työskentelemään.
AIKUISTEN INDIGOIDEN IHMISSUHDEKRIISIT Kirjoittanut Jennifer Hoffman ( www.urielheals.com)
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine
Olen tehnyt viime viikkojen aikana asiakkaille monia lukemuksia, jotka ovat keskittyneet ihmissuhdeongelmiin, ja uskon, että monet aikuiset indigot kokevat muutoksia ihmissuhteissaan ja monille siitä on tullut kriisi. On äkkiä loppuvia suhteita ja niitä, jotka eivät löydä kumppania - aikuiset indigot, sekä miehet että naiset, huomaavat olevansa tilanteessa, mitä he eivät ymmärrä tai mitä he eivät osaa käsitellä. Ihmissuhteet muuttuvat ja meidän on pakko muuttaa sitä, mitä valitsemme, miten toimimme ja mitä hyväksymme muilta.
Kun indigonaiset astuvat omaan voimaansa, he muuttavat suhteen tasapainoa eivätkä enää halua hyväksyä niitä suhteita, joissa heidän on oltava voimattomia. Vaikuttaa siltä, että monet miehet eivät ole vielä valmiita hyväksymään voimakkaita naisia, joten näyttää siltä, että sopivista kumppaneista on puutetta. Kun tämä energia on muuttunut, ei ole paluuta takaisin, emme voi palata voimasta voimattomuuteen. Pitäkää huomionne suhteessa, jollaisen haluatte, ja se tulee luoksenne. Sekä miehillä että naisilla on haasteena luoda ihmissuhteita, jotka ovat sydänkeskeisiä, joten ne, jotka keskittyvät matalampiin energioihin - valtaan, egoon ja seksiin - eivät ole enää käytettävissä tai houkuttelevia.
Indigomiehet käytävät läpi omia tunnemuutoksiaan, ja he opettelevat vaikeita oppitunteja tällä hetkellä. Tunnen erään indigomiehen, joka oli niin keskittynyt uraansa, että hän laiminlöi vaimoaan, joka äskettäin otti miehestä eron. Mies on järkyttynyt, mutta ymmärtää, että hän oli erkaantunut tunteiltaan vaimosta, muttei hän uskonut tämän eroavan. Mies toipuu ja on oppinut vaikean oppitunnin, jota hän ei toista. Toiset miehet eivät yksinkertaisesti enää ymmärrä, miten suhteessa toimitaan, ja he etääntyvät siihen saakka, kunnes löytävät tasapainon, joten he eivät ole tunteiltaan läsnä. Sitten kun he pysyvät yhdistymään sydänkeskukseensa, he ovat valmiita suhteeseen.
Suhdemuutokset muuttavat sitä, miten valitsemme kumppanimme, ja kun meistä tulee enemmän tietoisia itsestämme, mukaan luettuna tunteemme siitä, kuka olemme ja mitä haluamme, meistä tulee voimakkaampia. Tulemme tietoisemmiksi siitä, haluammeko lisäoppitunteja ja hyväksymmekö vaikeita tai ei-sydänkeskeisiä suhteita. Indigot tulevat luomaan muutosta elämän jokaisella alueella ja tämä pätee myös ihmissuhteisiin. Tapahtuvat muutokset tasapainottuvat ja meidän on vain pidettävä yllä sitä energiaa, mitä haluamme, ja sallia sen tulla luoksemme. Vanhemmat indigot opettavat nuoremmille arvokkaita suhdeoppitunteja tällä hetkellä, ja nämä oppivat esimerkistämme. Meidän täytyy ehkä jonkin aikaa hyväksyä se, että olemme yksin, mutta tämä vaihe menee ohi, ja lopulta luomme itsellemme upeita ja tyydyttäviä suhteita, kunhan vaan pysymme keskittyneenä siihen, mitä haluamme, ja seisomme omassa voimassamme.
SÄÄLIANSA Kirjoittanut Jennifer Hoffman ( www.urielheals.com)
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine
Elämässämme oleva rakkauden määrä heijastaa sitä, miten paljon rakastamme itseämme. Tämä rakkaus ei rajoitu romanttiseen rakkauteen, vaikka usein keskitymmekin tähän rakkauden puoleen, vaan jokaiseen tilanteeseen, missä meitä arvostetaan ja kunnioitetaan. Silloin kun elämänkokemuksemme eivät kohtaa odotuksiamme, usein emme näe itseämme rakastettavana tai arvokkaana. Silloin on helppoa alkaa sääliä itseään, koska emme saa toisilta haluamiamme vastuksia/reaktioita. Tämä on sääliansa ja se voi johdattaa meidät voimattomuuden ja masennuksen kierteeseen, josta voi olla erittäin vaikeaa nousta ylös.
Minulla on ystävä (mies), joka ei rakasta itseään ja joka on riippuvainen siitä, että toiset luovat sitä runsautta ja iloa, mitä hän haluaa elämäänsä. Sitten kun he tuottavat hänelle pettymyksen, hän tuntee epäonnistuneensa. Hän tietenkin vetää puoleensa ihmisiä, joilla ei ole kykyä luoda iloa, koska he ovat hänen peilejään. Ja sitten hän säälii itseään, masentuu ja joutuu sääliansaan. Sitten kun hän on valmis hyväksymään vastuun omasta todellisuudestaan astumalla omaan voimaansa, hän pystyy luomaan sen, mitä hän haluaa elämältään. Mutta hänelle on vaikeaa päästä ulos sääliansasta, koska niin kauan kuin hän säälii itseään, hän ei pysty siirtymään eteenpäin.
Sääliansa on paikka, jonne menemme tunteissamme avuttomuutta, voimattomuutta, kyvyttömyyttä siirtyä eteenpäin ja tuettomuutta. Polku tähän ansaan kulkee sen uskomuksemme kautta, että olemme voimattomia. Polku ansasta ulos on sen muistaminen, että jokainen todellisuutemme puoli on vallassamme ja että olemme mittaamattoman voimakkaita. Ollessamme sääliansassa vedämme puoleemme lisää ihmisiä ja tilanteita, jotka heijastavat voimattomuuttamme. Kun olemme sääliansassa, emme rakasta itseämme. Avain tämän ymmärtämiseen on muistaa, että maailmankaikkeus tukee meitä omien uskomustemme ja heijastamamme energian mukaiseesti. Tämän tilanteen muuttamiseksi meidän on muutettava heijastamaamme energiaa.
Meillä kaikilla on itsesäälin hetkiä, jolloin tunnemme, että olemme vain epäonnisia emmekä voi kuvitella luvattua ehdotonta rakkautta, runsautta, rauhaa ja iloa omaan elämäämme. Se miten kauan pysymme sääliansassa, riippuu meistä itsestämme, koska sieltä ulostuleminen vaatii meitä näkemään oman tilanteemme sellaisena kuin se on, voimattomuuteemme ja pelkoomme perustuvana harhana. Jos olet sääliansassa, mieti tällä viikolla, miten jouduit sinne. Elätkö ilmentynyttä pelkoasi? Mikä pelko se on? Voitko muuttaa siihen liittyvää uskomustasi? Voitko siirtyä säälistä voimaan? Silloin kun todellisuutemme on jotain vähemmän, kuin mitä haluamme, itsemme sääliminen on valinta, jonka voimme tehdä, mutta parempi valinta on muistaa oma voimamme ja astua siihen.
KETÄ RAKASTAT, HARJOITA MYÖTÄTUNTOA JA AIKUISTEN INDIGOIDEN IHMISSUHDEKRIISIT Kirjoittanut Jennifer Hoffman ( www.urielheals.com)
Vapaasti suomentanut Pirjo Laine
Ketä rakastat? Kun siirrymme rakkausprosessin läpi ja opimme, miten yhdistytään ja luodaan ehdotonta rakkautta elämäämme - aloittaen itsemme rakastamisesta - opimme myös, miten toisia rakastetaan. Ei romanttisella rakkaudella, jonka säästämme läheistä kumppaniamme varten tai sillä rakkaudella, jota tunnemme lapsiamme tai perhettämme kohtaan, vaan sillä horjumattomalla, ehdottomalla rakkaudella, joka sallii muiden hyväksymisen tuomitsematta tai kritisoimatta heitä. Tätä rakkautta Luoja tuntee meitä kohtaan, ja yksi elämän oppitunneistamme on oppia antamaan sitä kaikille ja vastaanottamaan sitä kaikilta.
Säästämme "rakkaus"-sanan käytön tietyille ihmisille elämässämme ja meille tuo rakkaus merkitsee hyvin tietynlaista tunnetta, emmekä käytä sitä puhuessamme ihmisistä, jotka eivät ole mukavia meille. Meillä on taipumusta joko rakastaa tai vihata muita, joko pitää heistä tai olla pitämättä. Mutta säästämme rakkautemme niille, jotka ovat sen ansainneet, jotka ovat sen arvoisia tai joihin tunnemme kiintymystä. Ja voimme tuntea oikeutetuksi olla pitämättä jostain ihmisestä sen perusteella, miten hän kohtelee meitä.
Kun käymme läpi oppituntejamme, tiedämme, että se mitä meidän tarvitsee oppia, heijastetaan meille muissa. Näin ihminen, joka on rakkaudeton, epäkunnioittava ja epäystävällinen, ei ole vain ilkeä, vaan hän myös opettaa meille jotain sellaista itsestämme, jota meidän tarvitsee oppia. Hän myöntyi tekemään sen niin, että hän voisi opettaa meitä. Meidän ei tarvitse pitää hänestä, mutta meidän täytyy kuitenkin rakastaa häntä.
Kun Jeesus sanoi: "Rakastakaa vihollisianne", hän ei tarkoittanut, että meidän täytyisi antaa lämpimät, romanttiset tunteemme jokaiselle. Rakkaudella hän viittaa siihen ehdottomaan rakkauteen, mikä poistaa kaiken tuomitsemisen ja kritiikin, on kiintymätöntä ja voi erottaa jonkun teot hänen olemuksestaan. Kun katsomme toisia ja voimme nähdä heidän valonsa ja jumaluutensa, hallitsemme rakkauden prosessin. Kun voimme nähdä henkisen olennon jokaisessa, voimme antaa toisille sen, mitä etsimme Lähteestä. Meidän on oltava valmiita antamaan tosille se, mitä halumme saada, jos tarkoituksemme on oppia, ja elämään elämäämme rakkauden prosessin mukaisesti.
Harjoita myötätuntoa Kuten useimmilla aikuisindigoilla, minulla on aina ollut vaikea suhde äitiini. Minulta on kestänyt monia vuosi antaa hänelle anteeksi ja hyväksyä se, että hän teki parhaansa riippumatta siitä, mikä minun mielipiteeni asiasta on. Muutama viikko sitten minulle kerrottiin, että oli tärkeää, että ulotin myötätuntoni häneen. Niinpä yritin sitä ja se palkittiin tuon suhteen valtavana parantumisena.
Äitini on leski ja yksin ensimmäistä kertaa elämässään. Se on hänelle hyvin vaikeaa, koska hän ei ystävysty helposti, ei pidä asioiden tekemisestä yksin eikä ole kovin seurallinen. Pahinta aikaa hänelle ovat sunnuntai-iltapäivät, kun hän menee kotiin kirkon jälkeen eikä hänellä ole mitään tekemistä. Minulla on aina kiire ja paljon sosiaalisia kontakteja, joten nautin yksinolemisesta sunnuntaisin. Mutta viime viikkojen aikana olen kutsunut äitini kotiini tai mennyt jonnekin hänen kanssaan, jotta hänen sunnuntai-iltapäivissään olisi tekemistä. Ja tänään hän teki jotain, mitä hän ei ole koskaan ennen tehnyt: hän kiitti minua ajan viettämisestä kanssaan ja kertoi, miten hän arvosti sitä.
Voimme kuluttaa paljon aikaa elämässämme opetellen ja tutkien henkisyyttä, mutta se eri riitä. Meidän on harjoitettava sitä, ulotettava oppimamme siihen, mitä teemme ja miten olemme vuorovaikutuksessa muiden kanssa. Ja meidän täytyy ehkä tehdä sitä niidenkin ihmisten kanssa, jotka eivät aina ole olleet ymmärtäviä, myötätuntoisia tai käyttäytyneet henkisellä tavalla kanssamme. Myötätuntoisuus muita kohtaan on suuri henkinen lahja, jonka voimme antaa heille, ja se on tapa näyttää itsellemme ja maailmalle, että tekomme ovat puheidemme mukaisia.
Henkinen matkamme voi olla henkilökohtainen, mutta valotyöntekijöinä ja opettajina näytämme maailmalle henkisyyden todellisen merkityksen, kun pystymme jakamaan sen, mitä tiedämme, kaikkein kanssa, mukaan luettuna ne ihmiset, joiden kanssa emme kenties halua tehdä niin. Pieni myötätunnon ele, mikä merkitsee ymmärryksen ja ehdottoman rakkauden ulottamista johonkin henkilöön ilman tuomitsemista, kritiikkiä tai odotuksia, antaa meille suuren palkkion ja osoittaa muille, mitä merkitsee kulkea valossa. Tee tällä viikolla jollekin myötätuntoinen teko. Se voi olla niin yksinkertaista kuin hymyileminen väsyneelle myyjälle, kiitoksen sanominen tai jollekin sen kertominen, miten paljon arvostat häntä. Levität valoasi ja näytät maailmalle, mitä merkitsee ehdottoman rakkauden saaminen. Yksinkertainen myötätunnon eleesi levittää valoasi maailmaan. Sitä tulit tänne tekemään.
Aikuisindigojen ihmissuhdekriisit, osa 2 Viime viikon artikkeli sai aikaan mielenkiintoista palautetta ja kysymyksiä, joihin tartun tässä jatkoartikkelissa aikuisindigojen suhteista. Indigot näyttävät uusia tapoja katsoa ihmissuhteita, mikä saa aikaan mielenkiintoisia tilanteita. Monet aikuisindigot ovat olleet ilman romanttisia suhteita jonkin aikaa ja toiset lopettavat nykyisiä suhteitaan. Sekä miehet että naiset katsovat suhteita eri tavalla ja "painostavat" kumppaneitaan tarpeidensa tyydyttämisessä. Tämä on hyvin erilaista, kuin mitä opimme vanhemmiltamme, ja uusi suhdemalli on heittänyt ulos vanhat toimintatavat ennen kuin uusia on luotu. Ja useimmat meistä ovat suhteen osalta epävarmuustilassa.
Naiset tiedostavat tarpeensa ja vaativat, että ne tyydytetään. Menneitä ovat ne päivät, jolloin tyydyimme olemaan jonkun vaimo ja äiti. Nyt haluamme tasa-arvoisuutta ja hellyyttä. Miehille, jotka kasvatti tunteiltaan etäinen isä, tarve olla hellyyttä osoittava, tunteita tiedostava kumppani on uusi vaatimus, jonka kanssa he kamppailevat. Ja naiset ovat taloudellisesti turvatumpia ja itsenäisempiä, joten jos heidän tarpeitaan ei täytetä, he eivät enää pelkää lähteä.
Miehet kamppailevat omien tunnekysymystensä kanssa. Monet aikuiset indigomiehet ovat tunteellisempia ja herkempiä kuin isänsä olivat. He myös käyvät läpi omia identiteettikysymyksiään tänä aikana ja lopettelevat elämässään kautta, jolloin he tekivät sen, mitä heidän "piti" tehdä, ja haluavat elää tavalla, joka tekee heistä onnellisia. Jos heidän kumppaninsa ei tue heitä tässä, he yksinkertaisesti sulkeutuvat ja etääntyvät tunteiltaan tai lähtevät.
Eivät miehet sen paremmin kuin naisetkaan aina tiedä, miten tätä uutta suhde-energiaa käsitellään. Ja useiden epäonnistuneiden suhteiden jälkeen he otaksuvat, että heidän elämänsä tämä osa on ohi eikä heille enää tule uutta suhdetta. Mutta se ei ole paras ratkaisu, vaikka se onkin tyypillinen indigoreaktio johonkin, joka ei näytä toimivan. Kommunikointi on tärkeää ja meidän on oltava valmiita olemaan avoimia ja rehellisiä tarpeistamme ja sallia toisen ihmisen työskennellä niiden tyydyttämistä kohti. Vaatii rohkeutta kertoa jollekin, mitä tarvitsemme, ja sitten odottaa hänen reaktiotaan. Kaikki suhteet indigojen kanssa, sekä lasten että aikuisten, vaativat voimakasta ja rehellistä kommunikointia onnistuakseen. Kun opimme puhumaan toisillemme, voimme löytää tapoja ratkaista ongelmamme niin, että jokainen saa sen, mitä tarvitsee, ja on onnellinen. Se on indigoenergian parasta käyttöä.
